Iltapäivälehden lööpissä sitä tänään taas kyseltiin. Renttuihin rakastumista. Ruotsin Madden boyfriend on mennyt näyttämään keskisormeaan kameroille, se on tyrmistyttävää. Hän on renttu. Olen itse näyttänyt keskaria säännöllisin väliajoin etenkin liikenteessä viime aikoina, mahdankohan mäkin olla renttu? Voiko nainen olla renttu? Ja jos voi, rakastuuko mies naisrenttuun vaiko ei?

Uskokaa tai älkää, olen miettinyt renttuihin rakastumisen problematiikkaa ja syitä ja seurauksia hartaasti ja usein. Minkä sille mahtaa, joku Jussi Vares (olkoonkin että on vain fiktiivinen renttu) on sietämättömän karismaattinen. Samaa ei voi sanoa Jyrki Kataisesta. Tai muistakaan näennäisesti puhtoisista pojista. Mä olen luonut teorioita ja ensimmäinen liityy EVOLUUTIOON. Noh. Mietitään renttua, joka usein on hyvin lahjakas joko musiikillisesti tai taiteellisesti tai muuten vaan helvetin älykäs ja tyhmiin kanssakulkijoihin kyrpiintynyt. Renttu maalaa huikaisevia tauluja ja kirjoittaa mykistäviä runoja ja novelleja ja ohjaa elokuvia tai muuten vaan sortuu säännöllisesti niin filosofiseen ja älylliseen akjatteluun, ettei tavis tajua  mitään. Tasapainottaakseen älyn ja luomisen tuskaansa, renttu käyttää kohtuuttomasti päihteitä kuten punkkua, viskiä, pilveä ja pillereitä. Käyttö lisääntyy samaa tahtia turhautumisen kanssa. Rentun tukka roikkuu silmillä lähibaarissa tai punaisilla matoilla, hän on sarkastinen ja viiltävä ja voittaa väittelyssä kenet tahansa. Hänestä uhoaa vahva "hyvän geenin" maltainen aromi. Nainen, tässä minä olen, älyllisesti ylivertainen ja silmittömän lahjakas, usein täysin väärin ymmärretty uros valmiina siementämään hedelmällisen maaperäsi jotta tulevaisuus olisi turvattu. Ja nainen kuulee kutsun, posket punaisina ja uumat kuumina hän heittäytyy rakkauden alttarille joka on sätkänpuruja ja pullonkorkkeja kirjavanaan. Rentulla on sanat ja sielu, portit auki todellisuuteen josta insinööri Virtanen ei tiedä mitään. Voi Renttu! Runoile mun mieleni euforian unholaan!

Toinenkin teoria liittyy EVOLUUTIOON. Rentussa voi olla joko piilevää aggressiota tai ihan selkeää läpitunkevaa maskuliinista vihaa. Rentun nyrkki heilahtaa, eikä se kerro naiselle välttämättä mitään arvaamattomasta aggressiivisesta mielenlaadusta, vaan kyvystä puolustautua vihollista vastaan. Sieltä se kuulkaas kumpuaa kivikaudelta, kun miehen on tarvinnut olla vahva, napata sapelihammastiikerit niskalenkkiin ja raahata naaraat nutturasta luolaan täyttämään naaraan velvoitteensa.  Nainen valahtaa polvilleen kun testosteroini alkaa haista. Pehmytkätinen joo-joo-mies saa lingota siemenensä seinustoille, luola- ja nykynaisen lihoissa sikiää kernaasti väkivahvan taistelijan siemen. Näin se vaan maailma makaa, jotta ihminen pääsee eteenpäin, on suotavaa että korvien välissä leikkaa ja kykyä primitiiviseen taisteluun olemassaolosta löytyy. Hyvin alkukantaisia juttuja, signaaleja joita emme välttämättä haluaisi edes kuulla näinä sivistyneinä ja edistyksellisinä aikoinamme. Mutta lanteet kuulevat.

Kolmantena on Äidin vaisto. Tule tänne tuhma poika, onko sulla pipi sielussa tai polvessa, anna mami puhaltaa sen pois! Nainen haluaa rakastaa hänet ehjäksi, maailman murjoman renttupojan, eikä ole mitään eroottisempaa kuin pikkupoika Pahassa Pojassa. Kiltissä insinööri joo-joo Virtasessa pikkupoika käy vain vituttamaan.

All Those Bad, Bad Boys! Kaikki se kiihottava kapina ja teot joita ei päivän valossa tehdä. Siinä on vapauden ja ikuisen nuoruuden ja lainsuojattomuuden estoton kaiku. Siksi naiset rakastuvat Renttuihin. Vain siksi. Ja kuinka kunnon miesten käy? ihan niin kuin Pahojen Tyttöjenkin. Huonosti tietenkin .

( Ymmärtänette rakkaat lukijani, että kieli poskessa pitää minun näitä kirjoittaman. Ei herneitä nenuun eikä papuja korvakäytäville. Mutta on tässä kyllä pointti...itseasiassa näinhän se juurikin menee!)